Psyykkinen traumaMikä on psyykkinen trauma? Mitä suru on? Psyykkisten traumojen hoitomalli Trauman hoidon vaiheet: Traumatisoiva tapahtuma on mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. Traumatisoiva tapahtuma voi koskettaa yhtä henkilöä (omaisen kuolema, väkivallan uhriksi joutuminen) tai vaikutuksen piiriin voi joutua perhe, ryhmä tai yhteisö (aseellinen ryöstö, työpaikkaonnettomuus, työtoverin itsemurha tai suuronnettomuus). Yksittäinen traumatisoiva tapahtuma aiheuttaa ns. I-tyypin trauman. Toistuva traumatisoiva tekijä ihmisen elämässä (esim. perheväkivalta, insesti, koulukiusaaminen/työpaikkakiusaaminen) aiheuttaa ns. II-tyypin trauman. Stressi on rasitusta tai painetta. Voimakas fyysinen ja psyykkinen rasitus aiheuttaa ihmisessä fyysisen ja psyykkisen sopeutumisreaktion. Stressi koetaan ahdistuksena, jonka aiheuttaa uhkan havaitseminen. Ahdistus voi ilmetä muuttuneena käyttäytymisenä, ruumiillisina oireina ja/tai tunnereaktioina. Traumaattinen kriisi on psyykkinen tilanne, jossa yksilö kohtaa ulkoisen tapahtuman, joka uhkaa hänen ruumiillista olemassaoloaan, sosiaalista identiteettiään ja turvallisuuttaan tai tyydytysmahdollisuuksiaan. Traumatisoiva tapahtuma uhkaa ihmisen uskomusjärjestelmää. Yleensä terve ihminen uskoo, että maailma on hyvä, elämä on tarkoituksenmukaista ja että ihmiset ovat arvokkaita. Järkyttävä tapahtuma voi murskata uskomusjärjestelmän, koska se tapahtuu ennustamatta ja sattumanvaraisesti. Haavoittumattomuuden illuusio häviää ja ihminen menettää hallinnantunteensa. Traumaattiset kokemukset ovat ihmisen psyykelle erityisiä sen vuoksi, että ne tallentuvat muistiin toisin kuin arkipäivän tapahtumat. Kun yksilö joutuu voimakkaasti stressaavaan tilanteeseen, hänen elimistössään erittyy endogeenisia hormoneja ns. stressihormoneja, jotka vahvistavat traumaattisen tilanteen muistiin tallentumista. Traumaattiset muistot tallentuvat ainakin osittain ei-kielellisessä muodossa: visuaalisesti, hajuina, tunteina, ääninä ja kinesteettisesti ilman semanttista rakennetta. Ihmisen tulisi myöhemmin rakentaa tuntemuksiaan vastaava kielellinen kertomus tilanteesta sitä mukaa kun käsitys tapahtuneesta tarkentuu. Traumaattisen kriisin sokkivaiheen jälkeiseen toipumiseen kuuluu sekä kokemuksen toistuva mieleen tunkeutuminen että sen aktiivinen välttely sekä ylivireysoireet. Jos edellä mainitut oireet ovat voimakkaita vielä yli kuukausi tapahtuman jälkeen, ja jos henkilö ei pysty toimimaan kuten tavallisesti on luultavaa, että kyseessä on traumaperäinen stressihäiriö. Traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) sisältää seuraavat osatekijät: 1) traumatisoiva tapahtuma Traumaattisessa kriisissä ihmisen aikaisemmat selviytymiskeinot eivät riitä muuttuneessa tilanteessa. Stressistä voi selviytyä tehokkaimmin kohtaamalla ja läpityöskentelemällä traumaattiset kokemukset. Näin ihminen palauttaa menetetyn elämänhallinnan tunteen ja kehittää uusia selviytymiskeinoja. Traumaattisen kriisin vaiheittainen eteneminen: Traumaattisen kriisin alkuun liittyvä voimakas reagointi on kuvattu myös diagnoosilla äkillinen stressihäiriö. Äkillinen stressihäiriö on ohimenevä häiriö, joka kehittyy mieleltään terveelle ihmiselle reaktiona poikkeukselliseen ruumiilliseen tai henkiseen stressiin ja väistyy tuntien tai päivien kuluessa. Oirekuva on monimuotoinen ja siihen kuuluu alussa mm. huumaantunut olo, tietoisuuden ja huomiokyvyn kaventuminen, kyvyttömyys ymmärtää ärsykkeitä ja ajan ja paikan tajun häiriytyminen. Tilaa voi seurata lisääntyvä vetäytyminen ympäröivästä tilanteesta sekä kiihtymys ja yliaktiivisuus. Paniikkiahdistuksen autonomisia oireita ilmenee yleisesti. Oireet ilmaantuvat tavallisesti muutamassa minuutissa rasittavan ärsykkeen tai tapahtuman vaikutuksen alettua ja häviävät parissa kolmessa päivässä. Tapahtumaan saattaa liittyä osittainen tai täydellinen muistinmenetys. Psyykkinen trauma voi vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen ja heikentää elämänlaatua. Trauman kielteiset vaikutukset näkyvät esimerkiksi aikuisilla työkyvyssä ja lapsilla ja nuorilla koulusuoriutumisessa ja ihmissuhteissa. Komplisoituneen traumaperäisen stressihäiriön oireet I Tunne- ja impulssisäätelyn muuttuminen A. Tunnesäätely II Huomio- ja keskittymiskyvyn muutokset A. Amnesia III Muutokset minäkäsityksessä A. Tehottomuus IV Muutokset rikoksentekijän havaitsemisessa A. Vääristyneiden uskomusten omaksuminen V Muutokset suhteissa toisiin A. Kyvyttömyys luottaa VI Somatisointi A. Ruuansulatusjärjestelmä VII Merkitysjärjestelmien muutokset A. Epätoivo ja toivottomuus MITÄ SURU ON? Suru on joukko reaktioita menetykseen tai menetyksen uhkaan. Suru sisältää tunteita, asenteita ja käyttäytymisen tietyn ajanjakson ajan. Surevien ihmisten reaktiot vaihtelevat samoin kuin niiden kesto. Suruun vaikuttavat tekijät: SURUTYÖ - TRAUMATYÖ (Atle Dyregrov) Psyykkiset prosessit ovat melko samanlaiset.
Traumatyössä on aina mukana myös menetys: läheisen henkilön, arvojen, minäkuvan, elämänuskomuksen tai turvallisuuden tunteen menetys. Post-traumaattiset stressioireet voivat häiritä surutyötä, jos menetys liittyy koettuun traumaattiseen tapahtumaan. KROONISEN SURUN RISKITEKIJÄT -Krooniset reaktiot PATOLOGISEN SURUN DIAGNOSTISET KRITEERIT
ÄKILLISEN KUOLEMAN JA ITSEMURHAN JÄLKEINEN SURU Äkilliset kuolemantapaukset voivat aiheuttaa läheisissä traumaattisen surun. Tällöin tehtävänä on sekä ns. traumatyö että surutyö. Periaatteena on, että trauma on käsiteltävä, jotta surutyö on mahdollista. Äkillinen kuolema Maailmaa koskevat uskomukset muuttuvat tai pirstoutuvat: maailma muuttuu turvattomaksi paikaksi ja luottamus itseen ja toisiin vähenee. Traumaattinen tilanne lisää voimakkaampien reaktioiden, viivästyneiden reaktioiden ja post-traumaattisten stressihäiriöiden mahdollisuutta. Itsemurhan jälkeinen suru 1. Tekoon liittyy sosiaalinen leima ja häpeä. Komplisoitunut suru Komplisoitunut suru sisältää tiettyjä sopeutumattomuusreaktioita läheisen ihmisen kuolemaan. Komplisoitunut suru on normaalin surun ilmenemisen voimistumista tai estymistä tai normaalin suruprosessin viivästymistä tai pitkittymistä. Kroonisessa surussa reaktiot ovat voimakkaita, korostuneita, jatkuvia, suojeltuja - usein tyypillistä on rajattujen tunteiden voimakas ilmaisu (kuten kaikenpeittävä surullisuus, viha) Viivästyneessä surussa pitkittynyttä tietoisen suremisen puuttumista tai viivästyttämistä, johon usein liittyy toisten hyvinvoinnista huolehtiminen. Komplisoitunut suru on jollakin tasolla kuoleman tosiasian myöntämisen ja hyväksymisen epäonnistumista. PSYYKKISTEN TRAUMOJEN HOITOMALLI Koska psyykkisesti traumatisoitunut henkilö ei useinkaan ymmärrä omia reaktioitaan, hän voi eristäytyä työtovereistaan, perheestään ja ystävistään. Hän saattaa menettää kontrollin tunteensa ja tulevaisuus voi pelottaa. Kriisikonsultointi- ja koulutuskeskus onkin kehittänyt psyykkisten traumojen voimavaraistavan hoitomallin, jossa ihmisille annetaan: TRAUMAN HOIDON VAIHEET I Traumaattisen kriisin sokkivaihe Psykososiaalinen tuki (huolenpito/ensihoito) Kriisissä olevan ihmisen kohtaamisessa on tärkeää luoda huolehtiva ja turvallinen toipumisilmapiiri. Muista myös: Traumatisoituneet tarvitsevat tietoa, ohjausta ja neuvontaa monista asioista. Sokkivaiheessa annettava tieto tulee olla kirjallisena, koska puhutut asiat eivät välttämättä jää mieleen.Tietoa ja ohjausta tulee jakaa aktiivisesti. Psyykkinen ensiapu onnettomuuspaikalla: II Traumaattisen kriisin reaktiovaihe Kriisi interventio (neuvonta, psykologinen jälkipuinti ja seuranta) Reaktiovaiheessa tietoa, ohjausta ja neuvontaa voi jakaa suullisesti kirjallisen materiaalin lisäksi. Traumatisoituneet tarvitsevat lääketieteellisiä tietoja suunnitelluista toiminnoista, tietoja kriisin eri vaiheista ja aikuisten ja lasten normaaleista reaktioista niiden aikana. He tarvitsevat myös tietoja ja neuvontaa siitä, miten he voivat auttaa itseään ja milloin ja mistä voivat saada apua. Lisäksi tietoa tarvitaan monista käytännön asioista: rituaaleista, työhön tai kouluun menemisestä, lääkityksen käytöstä, tapahtumapaikan kohtaamisesta, arkielämästä selviytymisestä jne. Suomessa on lähes jokaisessa terveyskeskuksessa koulutettujen ammatti-ihmisten muodostama kriisiryhmä, joka tarjoaa aktiivisesti apua trauman uhreille. Kriisiryhmä järjestää psykologisia jälkipuinti-istuntoja trauman uhreille, heidän perheilleen, silminnäkijöille, työtovereille ja auttajille. Kullekin ryhmälle järjestetään oma psykologinen jälkipunti-istuntonsa. Reaktiovaiheen kriisi-intervention keskeisin menetelmä on psykologinen jälkipuinti, joka on suunniteltu, strukturoitu ryhmäkeskustelu, ja se järjestetään tavallisimmin 1-3 vrk traumaattisen tapahtuman jälkeen. Ohjatussa ryhmäkeskustelussa käydään läpi tapahtumaan liittyvät tosiasiat, ryhmään osallistuvien ajatukset, tunteet ja reaktiot tapahtuman aikana ja sen jälkeen sekä annetaan ohjausta ja neuvontaa traumoihin liittyvistä reaktioista sekä selviytymisestä. Keskustelut ovat luottamuksellisia. Psykologisen jälkipuinnin seurantaistunto järjestetään kahden-neljän viikon kuluttua tapahtuneesta. Sen jälkeen järjesteään harvajaksoista serantaa (tapaamisia) ensimmäisen vuoden ajan tarpeen mukaan. III Traumaattisen kriisin reaktio- ja läpityöskentelyvaihe Fokusoitu kriisiterapia Aina kriisi-interventio ja oma apu eivät riitä yksilön ja perheen selviytymiseksi traumaattisesta kriisistä.Fokusoitu kriisiterapia on lyhytkestoinen, tiiviisti tapahtuva (1-2 kertaa viikossa) psykoterapia, jossa keskitytään nimenomaan traumaattiseen tapahtumaan ja sen aiheuttamiin reaktioihin. Fokusoidussa kriisiterapiassa voidaan käyttää apuna erilaisia traumaterapiatekniikoita, kuten EMDR-menetelmää (Eye Movement Desensitization and Reprocessing). IV Traumaattisen kriisin läpityöskentelyvaihe (traumaperäinen stressihäiriö) Post-traumaterapia Tunteiden pukeminen sanoiksi Inhibitio- ja ilmaisuteoria: V Post-trauma internaatti / Kuntoutusseminaari on suomalainen sovellutus amerikkalaisesta On Site Academy –mallista, joka on kehitetty ensilinjassa työskentelevien työntekijöiden traumaattisen stressin purkamiseksi ja työkykyä ylläpitäväksi toiminnaksi. Suomessa mallia on käytetty mm. työtoverin työssä tapahtuneen kuoleman jälkeen työyhteisössä, kuntien kriisityöntekijöiden sijaistraumatisoitumisen purkamiseksi ja traumaterapiakoulutuksessa olevien oman hoidon osuutena. Post-traumainternaatin/Kuntoutusseminaarin hyöty perustuu seuraavien osatekijöiden yhteisvaikutukseen:
Traumaattisia tapahtumia kokeneiden ihmisten auttaminen ja tukeminen on vaikeaa, raskasta ja usein ahdistavaa työtä. Traumatisoituneen, etenkin väkivallan uhrin, kohtaaminen, kriisiauttaminen ja hoitaminen aiheuttaa väistämättömiä vaikutuksia myös työntekijöissä. He ovat aina sijaistraumatisoitumisen vaaravyöhykkeessä ja työtilanteiden pitkittyessä myös useat sijaistraumatisoituvat ja uupuvat työssään. Em. asiat myös lisäävät somaattista sairastamista. Traumaterapiakeskus järjestää räätälöidysti post-traumainternaatteja traumaattisten tapahtumien uhreille, sijaistraumatisoituneille työntekijöille ja työyhteisöille. |
